Analyysiä postauksesta Puspus

Aika jännä homma. Kirjoitin tuon sinänsä täydellisen höpöpostauksen aivan vapaana tajunnanvirtana ex tempore ja julkaisin sen sitten sellaisenaan. Sitten huomasin, että jos muutankin tuon joskus-sanan puhtaaksi subjektiksi, runoon tuleekin heti ideaa; se muuttuu luonteeltaan astetta vakammaksi. Siihen tuli harkittua laskelmointia. Se, että runoon tuli ideaa, aiheuttikin sitten ristiriidan postauksen lopun höpöisyyden kanssa. Niinpä jätin sen kuitenkin alkuperäiseen muotoon.

Sinänsä mielenkiintoista, että höpöpostaukset johtavat tällaiseen vakavaan tyylilliseen pohdiskeluun. Seuraavassa "vakava" runo, jossa "Joskus" ja "Kuskus" ovat selkeitä subjekteja (lienevät sudeettisavolaisia):

Joskus on kiireinen eikä ehdi kirjoittaa blogia.
Joskus hukkaa ajatuksen, kun kirjoittaa blogia.
Joskus on lenkillä eikä voi kirjoittaa blogia.

Kuskus kirjoittaa blogia, vaikka on kiire.
Kuskus hukkaa ajatuksen ja silti kirjoittaa blogia.
Kuskus käy lenkillä ja kirjoittaa blogia.

Hushus! Älä lue huonoa blogia!